Ruotsin demokraattinen hallitusjärjestelmä
Ruotsi on demokraattinen maa, jossa on parlamentaarinen hallitusjärjestelmä, joten kaikki julkinen valta on peräisin kansalta. Joka neljäs vuosi järjestettävät yleiset valtiopäivävaalit on tärkein osoitus tästä.
Noin seitsemällä miljoonalla äänioikeutetulla on tällöin mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä valitaan kansan edustajiksi valtiopäiville, maakäräjävaltuustoon ja kunnanvaltuuston. Äänioikeutettuja ovat kaikki, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Sama sääntö koskee kaikkia vaaleja. Lisäksi kullekin eri vaalille on erityisiä sääntöjä.
- Valtiopäivävaaleissa saa äänestää Valtiopäivävaaleissa saa äänestää, jos on Ruotsin kansalainen ja on tai on ollut väestökirjoilla Ruotsissa.
-
Kunnanvaltuusto- ja maakäräjävaaleissa saa äänestää
Kunnanvaltuusto- ja maakäräjävaaleissa saa äänestää, jos on Ruotsin kansalainen
- tai jonkun EU:n jäsenmaan kansalainen
- tai Islannin tai Norjan kansalainen
- tai on ollut Ruotsissa väestökirjoilla kolmena peräkkäisenä vuotena vaalipäivää edeltävästi sekä on väestökirjoilla kunnassa/maakäräjäalueella.
Mutta Ruotsissa maan politiikkaan voi vaikuttaa monella tavoin, kuten esimerkiksi liittymällä poliittiseen puolueeseen tai lähettämällä kannanottoja hallituksen laatimiin mietintöihin tai osallistumalla kansanäänestyksiin.
Ruotsin hallitusjärjestelmässä on kolme tasoa
Ruotsin hallitusjärjestelmässä on kolme tasoa: kansallinen, alueellinen ja paikallinen. Näiden lisänä on myös Euroopan taso, jonka merkitys on kasvanut Ruotsin liityttyä EU:hun.
-
Kansallinen taso
Kansallisella tasolla kansaa edustaa valtiopäivät, jolla on lainsäädäntövalta. Aloitteet uusiksi laeiksi tekee hallitus, joka myös toimeenpanee valtiopäivien päätökset. Apunaan hallituksella on hallituksen kanslia ministeriöineen sekä noin 300 valtion viranomaista.
Esimerkkejä: poliisi, puolustusvoimat -
Alueellinen taso
Alueellisella tasolla Ruotsi on jaettu 21 lääniin. Poliittiset tehtävät hoitaa tällä tasolla maakäräjät, johon läänin asukkaat valitsevat omat edustajansa yleisissä vaaleissa. Maakäräjien toiminta rahoitetaan valtion avustuksilla ja maakäräjäveroilla ja maksuilla. Maakäräjien toimintaa säätelee muun muassa kunnallislaki. Alueellisella tasolla valtion elimiä ovat myös lääninhallitukset. Joillakin valtion viranomaisilla on toimintaa myös alueellisella ja paikallisella tasolla esimerkiksi ns. lääninlautakunnissa.
Esimerkkejä: sairaanhoito, yleiset kuljetukset -
Paikallinen taso
Ruotsi on jaettu 290 kuntaan. Kussakin kunnassa on kuntalaisten valitsemat edustajat, kunnanvaltuusto, joka päättää kunnan omista asioista. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen, joka puolestaan johtaa kunnan toimintaa. Toiminta rahoitetaan kunnallisveroilla, valtion avustuksilla ja maksuilla, ja sitä säätelee pääasiallisesti kunnallislaki. Tärkeitä kuntien toimintaa sääteleviä lakeja ovat sosiaalipalvelulaki ja koululaki.
Esimerkkejä: koulut, lasten päivähoito - Euroopan taso Ruotsin liittyessä EU:n jäseneksi 1995 Ruotsin yhteiskunta sai vielä yhden hallinnollisen tason lisää: Euroopan tason. EU:n jäsenenä Ruotsi kuuluu EU:n säädösten piiriin ja osallistuu uusien yhteisten säännösten valmistelu- ja päätösprosessiin. Hallitus edustaa Ruotsia Euroopan unionin neuvostossa, joka on EU:n ylin päättävä elin.
